Keskustan alamäen syyt, osa 2

Perjantai 27.5.2011 - Kai Haavisto Espoon Perussuomalaiset Hallitus

Suomen keskusta  on ollut perinteisesti maaseudun ihmisten asialla, mutta miksi puolue menetti niin paljon ääniä juuri nyt? Sitä on hyvä pohtia. Keskustaa ovat kannattaneet perinteisesti juuri "maajussit" ja kaupunkilaistuneet maaseudun ihmiset, jotka ovat lähteneet leveämmän leivän perässä kaupunkeihin töihin. Keskustaa kannattivat myös  suurimmaksi osaksi eläkeläiset, jotka ovat myös tunteneet tulleensa huijatuiksi. Perussuomalaisten puoluesihteerin Ossi Sandvikin huumorimielellä heitetyn vitsin sanoin: Tyhmimmät ovat jääneet hoitamaan maatiloja ja järkevimmät ja viisaammat lähtivät kaupunkeihin opiskelemaan ammatin itselleen. Tämä huumorilla höystetty sanoma pitää jotakuinkin osaltaan paikkansa, vaikka maaseudulle jäi kylläkin yhtä viisaat ihmiset rakentamaan maaseutua ja viljelemään sukupolvelta toiselle jääviä kotikontujaan. Se pitää muistaa, että maaseutu ja sen ihmiset ovat tärkeitä.

Maaseudun ihmiset, jotka viljelevät maitaan, tekevät hienoa työtä Suomen omavaraisuuden ja maatalouden elinvoimaisuuden hyväksi. Se vanha keskustalainen polvi, joka aikaisempina vuosikymmeninä hoitivat Eduskunnassa Suomalaisten asioita, säilyttivät kosketuksensa maaseutuun ja kotipaikkaansa. Entinen Pääministeri ja Presidenttiehdokas Esko Aho, joka toimi Suomen pääministerinä 26. huhtikuuta 1991 – 13. huhtikuuta 1995 (Ahon hallitus). Kansanedustajana Aho toimi vuosina 1983–2003, hoiti oman kotikuntansa asioita eteenpäin Helsingistä käsin. Jotkut jopa syyttivät liiasta kotiseuturakkaudesta. Silti Ahon hallitus johti meidät suureen lamaan ja taantumaan ja sitä laskua maksavat vielä noin 200000 ihmistä omine talousongelmineen.

Uusi Keskustalainen sukupolvi kaupunkilaistui ja vaikka Helsinkiin tuli maaseudulta uusia kansaedustajia, unohti Keskusta kokonaan kytköksensä maaseutuun ja sen ihmisiin. Vuonna 1906, jolloin perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto ja Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto, yhdistyivät ne vuonna 1908 Maalaisliitoksi. Vuonna 1965 nimeksi muutettiin Keskustapuolue, josta alettiin käyttää nimeä kepu. Nykyinen nimi Suomen keskusta, otettiin käyttöön vuonna 1988. Suomen keskustalla on siis vahva, sekä pitkä historiallinen perinne maaseutuun ja sen ihmisiin, mutta tuntuma on kadonnut kokonaan.

Suomen Keskusta oli vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen suurimpana puolueena viime eduskuntavaaleihin asti, samalla unohtaen säilyttää tuntuman siihen peruskiveen, jota sen historia olisi edellyttänyt. Luotettiin liikaa kaupunkilaisten kannatukseen. 1990 luvun alun lama sysäsi meidät ajatuksissamme kohti Eu:n jäsenyyttä. Suomen talous kasvoi voimakkaasti juuri kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, vaikka Paavo Väyrynen vastustikin liittymistä, oli Esko Aholla kuitenkin merkittävä rooli käännyttää Kepu EU -myötämieliseksi.

Syitä on siis monia, jotka johtivat tähän mahalaskuun. Yhtäältä vaalirahasotku ja toisaalta epäonnistunut EU-politiikka ja muut katteettomat lupaukset. Kepu on kohdellut kannattajiaan välinpitämättömästi vuosikymmeniä ja nyt oli sitten äänestäjien pakko puuttua tilanteeseen. Vaalirahasotkut antoivat viimesilauksen ja pisteen myötämielisyydelle, sekä sille vahvalle kannatuspohjan menettämiselle, että sitä ei heti, eikä ehkä edes neljässä vuodessa saa takaisin.

Harvaan puoluetoimistoon tehdään poliisin toimesta isku. Usea keskustalainen poliitikko joutui esitutkintaan liittyen lahjontarikoksiin tai jääviyteen viranhoidossa viime kaudella. Keskusrikospoliisi teki ratsian Keskustan puoluetoimistoon toukokuussa 2010. Rikossyytteitä ei ole kumottu. Kytkökset erilaisiin yhdistyksiin ja järjestöihin, joidenka hallituksessa poliitikot istuivat, antoivat aiheen syytteiden nostamiselle.

Maalaisliiton kansanedustaja Urho Kekkonen, joka toimi myös Presidenttinä kiersi Suomen maata ahkerasti ”talosta taloon” säilyttäen Suomen kansan luottamuksen ihmisenä ja suurena persoonana. Timo Soini on nykypoliitikoista ylivoimaisesti suurin persoona. Poliitikot ovat unohtaneet yhden perusasian: Kierrä säännöllisesti maata, säilytä kosketus kansaan, tapaa tavallisia ihmisiä ja kuuntele heitä. Tämä on unohtunut ei vaan Kepulta, vaan myös monelta muulta poliitikolta. Perussuomalaiset nostivat kannatustaan juuri kuuntelemalla ihmisiä, ihmiset samastuivat heihin kokien heidät kansanmiehinä ja naisina ja kokivat jotain perinteistä ja tavallista puhetta kansankielellä. Ei riitä se, että ollaan kansan parissa kerran neljässä vuodessa, vaan siellä pitää olla mahdollisimman paljon.

Antoivatko nämä vaalit alkusysäyksen sille, että me Perussuomalaiset otamme Kepun saappaat jalkaamme ja kannamme vastuun maaseudusta ja sen ihmisistä tulevaisuudessa? Onko neljän vuoden päästä tilanne, jossa Perussuomalaiset astelevat ylväinä hoitaen Kepulta jääneitä hoitamattomia asioita. Ovatko Suomen keskustan velat muuttuneet niin suuriksi, että puolue lakkaa olemasta? Tuskin, mutta meidän Perussuomalaisten on syytä nyt lähteä jo huomenna kiertämään maakuntia, tapaamaan tavallisia ihmisiä, kuunnella heidän ongelmiaan ja toimia sanansaattajina Eduskuntaan päin. Perussuomalaisilla paikallisyhdistyksillä on suuri tehtävä hoitaa asioita niin, että säilytämme kannatuksemme ja jopa lisäämme sitä tämän neljävuotiskauden aikana. Kunnallisvaalit ovat tulossa 2012, joka luo uuden pohjan seuraaviin eduskuntavaaleihin.

Suomen Keskustassa on myös asiansa osaavia hyviä poliitikkoja, jotka ovat tärkeissä yhteiskunnallisissa tehtävissä ja hyvä niin. Joka puolueesta löytyy ammattilaisia, älykkäitä koko suomen hyvinvointia ajattelevia ihmisiä. Kaikkia ei voi syyttää virheistä, mutta on hyvä tutkia ja jos on syytä rangaista, on pöytä sitten lopullisesti puhdistettu.

Me Perussuomalaiset voimme nyt näyttää mihin meistä on ja sen me varmasti teemme. Uskokoon ken uskoo tai ei, mutta Matti Vanhasen sanoin: Aika näyttää…

Osaa 3 miettiessä ja onko paljastuksia tulossa? No sitäkin sietää miettiä, ei vain keskustan osalta, ehkäpä muitakin puolueita voisi hieman käsitellä..